tiistai 14. toukokuuta 2013

Huippuviikonloppu takana!

Viime aikoina on ollut hieman hiljaista. Pahoitteluni siitä. Yövuorot... minusta tulee aivan zombie. Joka tapauksessa kalenterista monet huomasivatkin Neiralla ja Kiiralla oli näyttelyviikonloppu takana. En odottanut kuuta taiaalta. Olihan kuitenkin Neiran ensimmäinen virallinen näyttely.

Päivä lupasi hyvää. Aurinko paistoi heti aamusta lauantaina. Collie kehät alkoivat kymmeneltä, joten olimme paikalla 9.00, jotta Neira kerkeäisi tehdä tarpeensa ennen kehään menoa. Neiran kasvattajat olivat paikalla luomassa hieman paineita. Minua jännitti lauantaina. Olihan Nieran ensimmäiset viralliset kuitenkin. Puhuin hetken toisen kasvattajan kanssa. Hän näytti minulle kuinka juoksen Neiran kanssa paremmin, jotta se ravaa koko ajan eikä vaihda laukkaan välissä.

Neira ei kuitenkaan osaa seisoa niinkuin collien kuuluisi, joten esiintymisemme kehässä meni aika päin pyllyä. Tuomarin (Maret Kärdi) tiesin olevan tiukkapipoinen, joten tulos ei yllättänyt:

11kk. Vielä keitysvaiheessa oikean tyyppinen narttu jolle toivoisin pitemmän rintakehän ja tiiviimmän lantion. Syvän rintakehän ansiosta vaikuttaa hieman matalaraajaiselta. Ikään nähden sopivat kulmaukset. Hieman etuasentoiset kulmaukset - kaveutavat rintakehän. Raajaluusto saisi olla tukevampi. Kapeahko kuonoinen pää jossa erityisen kapea ja kevyt kuono-osa laskeva kuono selkä ja tiiviisti yläikeniin nojaavat alakulmurit. Liikkuvat korvat pienehköt lähekkäin sijaitsevat tummat silmät. Hieman haluton esiintyminen johon häviää rodunomainen ryhti. Jyrkkä lantio ja liikkeessä rungon alle jäävät takaraajat. Oikea laatuinen karvapeite ja vaalea pohjavilla. H

Olin kuitenkin tyytyväinen. Neira juoksi todella hienosti ja se antoi pusunkin tuomarille. Kasvattajilta terveisiä, että furminaattorilla pohjavilla pois ja odotellaan ensi syksyä. Näin minä siis teen!

Seuraavaksi siirryimme belgikehän laidalle. Neira sai syödä luuta omassa viileässä kevythäkissään ja minä keskityin viemään Deimoksen ja Kiiran. Ensiksi oli titetysti urosten vuoro, joten otin Deimoksen kanssa muutaman harjoitusaskeleen. Deimos oli kuin unelma! Deimos on aina yhtä pirteä tuomarin kanssa ja lauantaina se ravasikin oikein hyvin. Minulla voisi olla ehkä hieman kovempi vauhti vielä, jotta liikkeet olisivat vielä paremman näköiset. Deimos seisoi todella ryhdikkäästi. Lauantaina sitä kiinnosti katsella missä Daisy- äiti menee. 

Lauantaina olimmekin Deimoksen kanssa ROP junioreita, ERInomaisia ja saimme SA:n. Hyvä Deimos! Olin todella iloinen ja tyytyväinen tuohon nuoreen uroksen alkuun. Deimosta on aina ihana handlata! Paras uroskehässä olimme PU4!

Kiira taas. Voi luoja. Kiiralla on kai alkamassa juoksut. Se oli hyvin kärttyinen kehän ulkopuolella. Kehään mentäessä yritin pitää meidät rauhallisena ja taisinkin onnistua oikein hyvin. Kiira ei väistänyt juurikaan tuomaria. Ihanaa! Kiiralla oli huono ravipäivä ja se vain pelleili. Emme oikein löytäneet yhteistä säveltä ja siihen olinkin kaikkein pettyinein. Tuomari ei tykännyt harmaista belgeistä ja saatika sitten Kiiran lyhyestä turkista, joten tulos oli EH.

Olin kuitenkin todella tyytyväinen, että vaikka Kiira pelleili kehän ulkopuolella, niin se ei tehnyt sitä enää kehässä. Hyvä Kiira!

Sunnuntaina olikin jo toinen päivä. Molemmat koirat olivat todella väsyneitä. Myös omistajat olivat väsyneitä ja handlerikaan ei ollut parhaassa iskussa. Neira ja Viena olivat kotona ja mukana oli vain Jenny, minä ja Kiira. 

Deimos ei jaksanut seistä yhtä hienosti kuin edellisenä päivänä ja se oli selkeästi hieman väsynyt. Deimos on kuitenkin kaunis koira, joten se pärjäsi jälleen todella upeasti. Deimos ravasi ihan kohtalaisesti. Me olemme löytäneet viimeinkin hyvän rytmin juoksemiselle. Sunnuntaina Deimoksen tulos oli ERInomainen ja SA. Deimos voitti myös oman luokkansa ja pääsi urosten kanssa kisaamaan. Uroksia oli todella paljon, joten karsiuduimme aika heti pois. Deimosta ei enää kiinnostanut.

Kiiran vuoro kun tuli, niin olimme tehneet hieman virittelyä ennen kehään menoa. Harjoittelimme ravaamista ja seisomista. Ne meni oikein hyvin. Minä olin myös rento, mutta ehkä hieman väsynyt. Kiiran mielestä tuomari oli mörkö. Hampaita se ei ensin antanut näyttää. Se paoili minun taakseni. Minä sitten kumarruin Kiiran tasolle ja avasin sille kuristuspantaa, jonka jälkeen ei ollut ongelmaa näyttää hampaita. Kiira kuitenkin örähteli tuomarille hänen kävellessä Kiiran ympärille tutkivasti.

Kiiran kanssa juoksin sunnuntaina hitaamin, koska lauantaina se oli pelleillyt. Sunnuntaina tulikin sitten heti huomautus löysistä liikkeistä. Kokonaisuutena koen kuitenkin, että viikonloppu meni hyvin. Sain itse kokemusta ja varmuutta handlerin hommiin. Neiran kanssa tuli paljon parannettavaa ja myös belgialaisten kanssa voisi treenata kehässäjuoksemista. Näin tällä kertaa. Katsotaan miten ensi kerralla sujuu?

14 kommenttia:

  1. On viralliset silti todella mukavat kun saa oikeata palautetta kirjallisena eikä epämääräisiä murahduksia :) Totta kai on eroavaisuuksia miten koirat miellyttävät juuri sen tuomarin silmää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On todella. Onhan tuossa Neiran arvostelussa paljon asiaakin. Neiralla on pienet silmät, ahdas suu... takaraajat jäävät rungon alle... Katselen jatkoa sillä tavalla, että jos seuraavasta 5 tulee H ja EH niin en sen enemmässä käy :)

      Poista
    2. Meillä on Nitan kanssa vähän samat ajatukset kokeilen varmaan kahdet näyttelyt kesällä ja jos tulee H tai EH niin sitten 2v. uudestaan :)
      Pk kasvattaja epäili, että tää tyttö puhkeais kukkaan vasta 2v. ikävuoden jälkeen ja kehotti malttamaan "kasvun" aikana :)

      Poista
    3. Juuh. Ymmärrän hyvin. Ei ole ennenkuulumatnta, että pärjäävät vasta siinä Avoimessa luokassa kunnolla :)

      Poista
  2. Mainittakoon että aina kun minä olen näyttelyhihnan päässä, Deimos saa EH:n :D ERIca tuo ERI:n kotiin ;)

    Joo, veikkaan että Neira on kans samanlainen "hyvä viini"-koira kuin Deimoskin - paranee vanhetessaan.
    Ja kuten facebookissa sanottiin, H on köyhänmiehen serti :D paras sanonta ikinä!

    VastaaPoista
  3. Maret Kärdi, oma henkilökohtainen inhokkituomarini... :D Joskus on arvosteluissa niin ihmeellisiä asioita, et ei jaksa kuin ihmetellä. Kerran oli yhdellä esittämälläni koiralla maininta mm. että liian litteät kylkiluut. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. En ole menossa Maretille uudestaan. xD Miten voi olla liian litteät kylkiluut?

      Poista
    2. Niipä, hyvä kysymys. :D Hän taitaa olla ammatiltaan ihan eläinlääkäri, mut näyttelymaailmassa en ole oikein saanut kiinni hänen ajatusmaailmastaan.. :D

      Poista
    3. No... ei tuo kuulosta siltä, että minäkään ihan ymärtäisin mitä kyseinen ihminen oikein tahtoo nähdä collieissa. Olisit nähnyt, kun se asettui Neiran eteen katsomaan. Laittoi kädet poskilleen ja kuulin kuinka ajatukset huusi: "En ole koskaan nähnyt näin rumaa collieta" :D

      Poista
    4. Sama tuomari sanoi, että Pinkki on väriltään keltainen ja siltä pitäisi nyppiä korvista ne "tosi rumat vauvakarvat".........

      Poista