Mätsäröintiä

Smaug kävi viime viikolla korkkaamassa Mätsäriuransa. Nuori karvapalloni oli ensimmäisisä mätsäreissä PUN1 isoissa pennuissa. BIS kehässä ei tullut silloin sijoitusta. Kopelointi menee hyvin, ravi menee kivasti ja Smaug seisoo kanssa hyvin. Ollaan treenattu sitä aika paljon. 

Toisissa mätsäreissään Smaug oli PUN1 ja BIS1 !! En voi uskoa sitä todeksi. Minun pieni 5kk karvapentu oli BIS1! 

Smaugin ravia kehuttiin tosi paljon. Sen juoksutyyli on muutenkin kehittynyt tosi kivasti. Suuret kiitokset siitä parhaalle kaverille Vinskille, joka aina Smaukkaa juoksuttaa <3

En malta odottaa miten meillä menee virallisissa näyttelyissä.

PUN1 BIS ei sij.

PUN1 BIS ei sij.

PUN1 BIS1

Helsinkiläinen

Smaug kävi helsingissä parhaan kaverinsa Vinskin kanssa. Lähdimme Tikkurilan juna-asemalta ensin junalla kohti helsinkiä. Juna oli Smaugin mielestä ihan ok kulkuväline. Hieman ilmeisesti epätasaisempi kuin autokyyti, mutta saattoi sinnekin käydä makaamaan rennosti. 

Suuntasimme espalle jäätelölle ja Smaug sai ihastella puluja ja lokkeja. Ilmeisesti pennun olisi tehnyt mieli hieman maistella lintuja, mutta se jäi tällä kertaa välistä. :D Pyörimme espalla tovin ennen kuin kävimme Stockmannilla. Liukuportaat olivat jänniä ja Smaug sai olla sylissä niiden ajan. Lemmikkieläinosastolla Smaug ja Vinski saivat myyjältä hieman makaeväsä ennen kuin matkamme taas jatkui.

Smaug sai paljon ihasteluja, onhan se ihanan pörröinen ja söpö! Kaikkiin lähestyviin se kuitenkin suhtautui avoimesti ja reippaasti. Smaug lähestyi itse tervehtijää ehkä puolet kerroista ja puolen silittelijöistä piti hieman houkutella Smaugia rapsuteltavaksi. Söpöin kohtaaminen oli ehkä 4v? 5v? tyttö, jolle Smaug antoi pusun. 

Ennen kotimatkaa kävimme vielä Robert's Coffee:ssa kahvilla, jossa molemmat pennut kävivät nukkumaan päiväunia tuolien alle.

Kaikenkaikkiaan olen tyytyväinen Smaugin käytökseen ja oli keskustassa muutenkin mukava käydä.

Mikä viikonloppu!

Lauantaina volvo suuntasi nokkansa kohti Kangasalaa, kohti Joy of Learningin kurssia ja mahtavaa viikonloppua! Ihana ystäväni Tiina jäi meille katsomaan Smaugia ja Vienaa lauantaiksi. Kiitos vielä siitä! Sunnuntaina koko poppoo 3 ihmistä ja 5 koiraa lähdimme ajamaan.

Kurssipäivät vietin Jennyn ja kahden muun uuden tuttavuuden kanssa. 

Lauantaina sainkin tehdä jotakin todella mahtavaa! Koulutin kanoja! Aluksi minua jännitti ihan toden teolla. Elävä kana, minun hyppysissäni? Apua! Aivan uusi tuttavuus minulle. Me harjoittelimme ensin kanojen kohtelua jotta saisimme ne häkeistä nostettua treenipöydälle mahdollisimman hyvin. Lopulta jännityskin hieman hälveni ja koulutaminen oli aivan mahtavaa.

Kanat olivat todella nopeita oppimaan, vaikka pääasia olikin, että sitä itse oppisi paremmaksi kouluttajaksi ja paremmaksi naksuttelijaksi. Me opetimme värierottelua yhdelle linnule ja muotoerottelua toiselle linnulle. Lopuksi koulutimme vielä noutokapulan nostamista ja poliisiauton vetämistä. Se oli todella silmiäavaavaa ja todella ihanaa. Sanoinkuvaamattoman mahtava kokemus. Suosittelen kyllä kaikille, jotka ovat kiinnosuneet eläintenkouluttamisesta.

Sunnuntaina oli koirapäivä. Koirille opetimme kosketuskepin koskemista, hihnassa kävelyn alkeita ja uudenlaisia eväitä hihnakäyökseen. Keskustelimme paljon koirien kouluttamisesta yleensä ja itse pääsin samalla treenaamaan omien koirien häkkikäytöstä. 

Lopuksi kävimme vielä vilvottamassa kaikkia koiria järvessä ennen kuin lähdimme ajamaan takaisin kotiinpäin.

Kaikenkaikkiaan mahtava viikonloppu!

Tätä kokemusta jään varmaan vielä omassa päässä työstämään ja palaan varmasti tämän viikonlopun kokemuksiin!

Mainostusta!

Hei!

Meistä on tullut nyt myös SOMEhirmuja!

Tuossa oikealla näette facebookin painikkeen meidän facebookin sivuille ja instagramin painikkeen, josta pääsette seuraamaan meitä nyt myös sitä kautta!

Täten oivotan SOMEilun tervetulleeksi meidänkin bloggausmaailmaan. :)

Näin saatte huli-ja tuliketun elämästä mahdollisimman paljon irti myös silloin kun itse blogipostaus uupuu :)

pentutreffailua! :)

Olimme jälleen sosiaalistumassa koirapalveluvirikkeellä.

Smaug tapasi uuden tuttavuuden: bordercollie Lystin (12viikkoa) ja vanhemman tuttavuuden Topin (13 viikkoa)

Smaug oli jo tutussa ympäristössä uteliaampi kuin edellisellä kerralla ja tällä kertaa kolmikko pääsi oikein mukavasti telmimään.

Tässä hieman kuvamaeriaalia pennuista. Söpöysvaroitus!

Ketunpoika

Yhtenä iltana päätin lähteä katsomaan pentuja... ja sunnuntaina löysin yhden ylimääräisen pennun kotoani! :D

Meille tuli uusi vauva!

Hard Candy's Don't Stop Believing muutti siis meille ja on tästä lähtien tämän blogin toinen tähtönen. :) Viena sai uuden ystävän ja kohta viikon verran tuo kaksikko on tehnyt tuttavuutta toistensa kanssa. Työvuorojeni takia ja muutenkin pentu on jo päässyt tutustumaan lähipiirin kavereihin ja heidän koiriinsa.

Tähän mennessä pentu on osoittautunut reippaaksi belgialaislapsoseksi. Muutto maaseudulta Tikkurilan keskustaan on mennyt yllättävän mutkattomasti. Olen todella ylpeä pentusesta.

Pentu on ilmoitettu pentu-kurssille koirapalveluvirikkeeseen niin kuin kaikki muutkin koirani tähän asti. :)

Alla hieman ällösöpöjä kuvia

Uusia ja vanhoja kavereita

VAROITUS!

Kuvat saattavat herättää vauvakuumetta. En vastaa siitä.

Viena on päässyt leikkimään vauvabelgien kanssa. Meno oli riehakasta ja hauskaa katseltavaa. Oli mukava nähdä tulevia teinikavereita. Kahdella junnulla oli vain 3kk ikäeroa Vienaan, joten kohta voimme lenkittää kolmea rämäpää junnua. Hauskaa oli nähdä kuinka nämä kaksi draamailivat. Viena on yhä aika samanlainen. Draamailee jos siihen sattuu vähän tai melkein.

Viena leikki yllättävän nätisti. Vienalla on ollut välillä hieman dominointipelleilyä, mutta nyt sitä ei huomannut. Ainakaan omaan silmään ei osunut omaan silmään ainakaan. Lisää ollaan tapaamassa näitä pentuja ja koiria muutenkin Vienan teiniyden noustessa pian pintaan. 

Viena on myös päässyt leikkimään vanhan parhaan ystävänsä Ginin kanssa. Viena ja Gini leikkivät aivan yhtä ihanasti kuin aina ennenkin. Viena kokeilee aina ensin hieman Ginin rajoja ja sitten Gini antaa takaisin. Hieno homma! Olen todella tyytyväinen, että Viena malttaa yhä leikkiä nätisti muiden koirien kanssa.

Riesa

Riesa ja Hades

Viena, Kiira, Frigi, Riesa ja Hades

Gini

Gini ja Viena

Pentumiittailua

Viena pääsi tässä leikkimään pentujen kanssa. Mukana leikeissä oli jälleen tuttu Gini 5kk ja uusi tuttavuus lapinkoira Neve 7kk.

Trikkihirmu ja sen trikki kaveri

Me olemme pitkään yrittäneet sopia rakkaille collieillemme tapaamista Johannan kanssa. Nita, on hänen tricolour nahkansa nimi ja heidän blogiinsa pääsette tästä linkistä. Käykää ihmeessä katsomassa. Blogi on samanhenkinen kuin meidän. Siellä ihmetellään ensimmäisen koiran omistamista, harrastetaan agilityä, takapihan tokoilua, mätsäreitä ja näyttelyitä.

Aluksi mietin, että ottaisin tapaamiseen kaikki kolme talouteni karvakorvaa, mutta päätin sitten antaa Neiralle hieman omaa aikaa kanssani ja aikaa tottua Nitaan. Neira kun ei tosiaan ole kovinkaan varma toisten koirien kanssa. Sen sain myös eilen huomata. Neira hyppäsi autosta ja oli selkeästi epävarma toisen collien läsnäolosta. 

Me lähdimme kuitenkin kävelemään hihnassa metsää kohti ja lopulta koirat pääsivät irti. Neira rähähti Nitalle heti aluksi pyytäen hieman lisää tilaa coupata uudesta tuttavuudesta. Nita ymmärsi jotenkuten. :D Lopulta Neira ja Nita kuitenkin leikkivät ihan kivasti hippaa ja muutaman kerran painia.

Neira ei siedä hampaita ihossaan juuri ollenkaan. Kotonakin se kiukuttelee, jos joku koirista näykkii sitä.Tämän takia Neira rähähti Nitalle joka kerta, kun Nita yritti painia. Neira on selvästi muutenkin paljon herkempi vieraiden koirien hampaille kuin tuttujen.

Tapaaminen meni siis lopulta ihan hyvin ja olen tyytyväinen, että Neira malttoi leikkiä vieraan koiran kanssa. Tapaamme toivottavasti pian uudestaan, jotta Neira saisi jälleen kokeilla koiramaisia tapojaan ja ehkä seuraavalla kerralla menisi jo paljon paremmin. 

Alla hieman Johannan ottamia valokuvia.

Nita

Pentutapaaminen

Viena ja Gini leikkivät niin hyväntuulisesti ensimmäisessä tapaamisessaa, että päätimme Ginin omistajan kanssa viedä tytöt leikkimään uudestaan.  Heidän ensimmäisestä kohtaamisesta enemmän  juttua pentumiitti - tekstissä. Viimeksi paikalla oli myös muita, joten hieman jännitin kuinka leikit tällä kertaa sujuisivat. Viena ei nimittäin aina tyydy leikkimään muiden kanssa, vaan jää välillä nykimään minua hihasta.

Viena ja Gini leikkivät loppupeleissä todella nätisti. En ollut ihan varma, kuinka Gini suhtautuisi Vienan hieman päällepäsmäröivään tapaan leikkiä, mutta Gini antoi kyllä mukavasti takaisin, jos Viena ei leikkinyt tarpeeksi nätisti. Kerran tytöille taisi tulla jokin riidan tapainen, mutta sen he selvittivät nopeasti ja jatkoivat iloista leikkiä. Välillä he juoksivat kilpaa ja toisinaan jotakin painin tapaista oli näkyvissä. Väitän kuitenkin, että he pääsääntöisesti juoksivat.

Gini haastoi Vienan myös ihanasti hippaan muutaman kerran ja sittenhän kaksikko juoksi keppirallia. Välillä kepin pystyi myös jakamaan, mutta muutaman kerran Viena murisi Ginin pois kepin kimpusta. Se ei ollut kovin toivottua käytöstä Vienalta. Jatkossa yritimme sitten vähentää keppejä, jotta Viena ei pääsisi harjoittamaan turhaan tuollaista keppien puolustamista.

Alempana näette kaksi videota. Toisessa Gini ja Viena leikkivät kepillä. Toinen video on siitä kuinka Gini pyytää Vienaa hippaan.

 

 

Leikkejä

Viena on nyt viimeinkin päässyt leikkimään toisen pennun kanssa. Huomasin, että sen pitäisi todella päästä tekemään sitä enemmän. Minun täytyy taas ryhdistäytyä, jotta en saa aikaan toista epävarmaa koiraa. Seuraava pentumiitti onkin jo suunnitteilla ja toivottavasti pääsemme sinne riehumaan toisten pentujen kanssa.

Viena tapasi Vean. Vea on nuori 5,5kk saksanpaimenkoiran alku. Vea oli selvästi tavannut pentuja aiemmin ja tiesi kuinka se lähtee hakemaan Vienaa leikkimään kanssaan. Vea on tosiaan musta saksanpaimenkoira ja aika pienen oloinen. En ole tainnut ennen nähdä saksanpaimenkoiria pentuina ja se oli itsellekin jotakin uutta.

Viena reagoi Veaan ensitapaamisella murisemalla. Muistan sen murisseen myös ensimmäisinä päivinään, kun kävimme koirametsässä. Se meni silloin auton alle murisemaan vieraille koirille. Tänään se oli kuitenkin reippaampi. Viena siis murisi hetken, mutta sitten kun sain sen huomion itselleni, niin kävelimme katsekontaktissa lähellä olevalle pellolle. Koirien päästyä irti, niin ei murinasta ollut tietoakaan. Vienalla pysyi kuitenkin ensimmäiset viisi minuuttia häntä koipien välissä ennen kuin se reipastui.

Viena tuijotti aluksi Veaa. Viena ei oikein ymmärtänyt mitä sen pitäisi tehdä toisen pennun kanssa. Lopulta kaiskikko alkoi juosta ja painia. Tätä kesti puolisen tuntia. Viena oli eilisestä aika väsynyt eikä sitä selvästi huvittanut leikkiä kovinkaan kauaa toisen pennun kanssa. Olen kuitenkin todella tyytyväinen lopputulokseen. Vienalla oli häntä pystyssä ja se leikki toisen pennun kanssa.

Kävimme myös piipahtamassa Korsossa Vienan kanssa. Olin itselleni luvannut, että tekisin sen tänään. Viena otti Korson vastaan hieman epäröiden, mikä oli ihan ok minulle. Annoin sen katsella paikoillaan ympärilleen ja se sai makupalan katsekontaktista ja ympärilleen katsomisesta. Lopulta lähdimme liikkeelle ja kävlimme hetken ympäriinsä.

Eli seuraavan kuluvan viikon aikana olisi tarkoitus tavata vielä lisää pentuja ja päästä näkemään muita koiria ja kaikkea muuta ihmeellistä. Korsossa olisi tarkoitus käydä uudestaan, vaikka ei välttämättä enää tällä viikolla. Täytyyhän pennunkin välillä levätä. Toivon myös, että tapaisimme Veaa uudestaan. Pennut näyttivät kuitenkin sen verran leikkivän mielellään, että voisi tavata uudestaan.

Tässä vielä todistusaineistoa, että tapaaminen todella tapahtui.

Reissun päällä

Me päätimme lähteä Turkuun tapaamaan kavereita kokoonpanolla Kiira, Viena, kämppis ja minä. Neira joutui jäämään kotiin potemaan juoksuja. Aika tyytyväisesti se jäikin syömään luita ja maksamakkarakongia. Päivästä näytti tulevan aurinkoinen ja hyvä niin, sillä kuvia tuli otettua Jenynn toimesta runsaasti. Enemmän kuvia löytyy täältä. 

Vienalla oli eilen ensimmäinen pitkä matka edessään. Me kävimme nimittäin tapaamassa belgejä ja muita kavereita. Yilan, beuceron 1v ja 8kk, joka on minulle jo ennestään tuttu, mutta Viena tapasi hänet ensimmäistä kertaa. Barbi, belgianpaimenkoira tervueren 3v 11kk. Harmi, belgianpaimenkoira tervueren 1v 9kk.  Pinkki, belgianpaimenkoira tervueren 6v 8kk ja Sälli, belgianpaimenkoira tervueren n.7kk. 

Autossa Viena pääosin nukkui. Me liikumme niin paljon muutenkin tienpäällä, että Viena alkaa olemaan jo aika tottunut autoiluun. Tämä kaksituntia kestävä reissu olikin aika mainio kokeilu koiralle, että kestääkö se tällaisen matkan ja hyvin kesti. Toisaalta onhan Viena matkustanut sellaisen 30h matkan kuljetuskopassa silloin kun se tuli Suomeen. Mökille on matkaa noin kolme tuntia, joten luulisi Vienan selviytyvän siitäkin sitten, kun on sen aika.

Yilanin tapaaminen meni aika hauskasti. Viena lähinnä juoksi Kiiran ja Yilan perässä. Viena näykki Yilanin takapuolta ja örisi sille huomiota hakien. Välillä Viena tuli minun hihaani repimään ja purkamaan tylsyyttään. Annoin sille narunpätkän leluksi, jotta hihani säästyisi! Vienalla on todella ruma tapa tulla repimään vaatteista, jos sillä on energiaa, mutta kaverit eivät ymmärrä juoksuttaa sitä. Lisää kuvia tästä tapaamisesta löytyy tästä ja muutama yksittäiskuva Vienasta täältä.

Välissä kävimme itse syömässä ja hieman lämmittelemässä. Kiira ja Viena saivat myös nukkua puolitoista tuntia ennen kuin tapasimme seuraavat koirat.  Olin iloinen, kun Vienakin vain nukkui autossa rennosti. Me jätimme ne autoon, kun haimme itse ruokaa. Viena ei pihahtanutkaan!

Barbi eli Flammeus Queen of the Rings on toipilaana, joten hän ei saanut leikkiä muiden koirien kanssa, mutta Viena sopi tälle nuorelle aikuiselle oikein hyvin.Barbi leikki todella ihailtavan kauniisti Vienan kanssa. Olin todella tyytyväinen tällaisesta kokemuksesta aikuisen koiran kanssa. Barbi ei juossut päin eikä kiusannut. Se oli sellaista oikein lämminhenkistä painia ja riehumista, mikä sopi tälle melkein nelivuotiaalle leikkauksesta toipuvalle belgialaiselle nartulle.

Koko porukan kanssa eli: Harmi, Pinkki, Sälli, Kiira ja Viena - leikittiin sitten paljon riehakkaammin. Oikeastaan se taisi mennä niin, että kaikki juoksivat nuoren Sällin perässä ja kiusasivat häntä. Vienakin sortui tähän mikä ei ehkä ole se paras leikkikokemus minkä sille tahtoisin. Viena siis tosiaan juoksi aikuisten kanssa kiusaamassa Sälliä haukkuen. Välillä otin Vienaa rauhoittumaan, koska se meni vähän turhan överiksi. Olin kuitenkin tyytyväinen, että Viena ei vain kyhjöttänyt jaloissani, vaan uskalsi lähteä riehumaan muiden kanssa.

Kokonaisuudessaan olen todella tyytyväinen reissuun. Viena jaksoi koko automatkan oksentamatta tai autoon virtsaamatta. Se lähinnä vain nukkui siellä rennosti. Jes! Myös eri koira tapaamiset menivät hyvin. Olin todella tyytyväinen Vienan leikkiin Barbin kanssa. Se oli ehkä parasta koko päivässä. En edes tiennyt, että koira voi leikkiä niin nätisti pennun kanssa. :)