lauantai 6. lokakuuta 2012

Tokoilua ja ajatuksia agilitystä

 

Vierelle tuloa olemme harjoitelleet ja nyt se alkaakin jo sujua. Neira on melkein hoksannut sana-liitoksen käskyyn ja malttaa hakeutua sivulle harjoituksissa :) Tyttöseni ei tarvitse enää kovin suurta käsimerkkiäkään. Aina välillä tietysti suuremman ja toisinaan ei välttämättä ollenkaan, joten jotain olen onnistunut sille opettamaan. Jei! 

Ohjatulla tunnilla näki Neira toista kertaa elämässää tokon hyppy-esteen. Pyysin tytön vierelleni ja sitten aina, kun se katsoi esteen suuntaan naksautin ja heitin namin esteen yli. Naksautin, kun se automaattisesti kääntyi katsomaan minua esteen toisella puolella. Pyysin sen sitten esteen sivusta takaisin luokseni ja sama juttu uudestaan. Tätä tehtiin ehkä viisi toistoa, jonka jälkeen oli tauko. Neira seurasi muiden tekemisiä ja meidän toisella vuorola ohjaaja pyysi, että katson tarjoaako Neira etseen yli hyppäämistä ja suureksi ilokseni ja yllätykseni minun Neirani hyppäsi esteen yli ja kääntyi katsomaan minua päin. Olin sillä hetkellä maailman onnellisin koiranomistaja!!! <3 Minun 4kk Neiruskani osasi. 

Paikalla olon harjoittelu on Neiran kanssa oluut hieman mielenkiintoista. Se ei oikein malta pysyä paikoillaan. Olen yrittänyt lisätä paikalla olon kestävyyttä eikä se vieläkään pysy paikoillaan kuin ehkä 10sek. Vaikeutta olen nyt yrittänyt lisätä sillä, että kävelen itsekin kauemmas. Se tietysti voi olla pennulle aika haastavaa, mutta yritän kun olisi toko-treeneissä kiva harjoitella istu-paikka käskyn jälkeen luoksetuloa sivulle. Vastaankin itse omaan pähkäilyyni, että miksi Neira ei opi olemaan paikoillaan... -,- Ei varmaan kannattaisi vaikeuttaa niin nopeasti :D
Matto käsky on Neiralla kohtalaisen vahva jo. Siinä se pysyy makuuasennossa parhaiten, vaikka minä olen vähän matkan päässä ja sinne se hakeutuu kuin itsestään, jos sen vapauttaakin. : ) Sitä onkin treenattu ohjatuilla tunneilla aina kun muut ovat olleet vuorossa. Hauskaa miten se on jotenkin epähuomiossa sen oppinut. Se on todella hauskaa, kun se vain makaa matolla kuin tatti :D

Lokakuussa meillä alkaa Agilityn alkeet. Se on pennuille suunnattu kurssi ja olen aika innoissani. Tokoilu on ihan kivaa, mutta se ei ihan ole mun juttuni. En jaksa olla niin pilkunviilaaja, että hinkkaisin tarpeeksi liikkeitä. Tokoilu on kuitenkin hyvä pohja agilitylle, koska Neira ainakin kuuntelee minua sitten paremmin ja onpahan meillä perus tottelevaisuuskäskyt takataskussa. Ei tosin vielä, mutta ehkä puolenvuoden päästä. Olen kyllä pitänyt toko treeneistä ja jatkan ehkä Jennyn ja Kiiran toko- ryhmässä agility - kurssin jälkeen. Enemmän Kiiran kuulumisista täällä.

Odottelen maltillisesti sen agilityn kanssa, että Neira kehittyy tarpeeksi, jotta sitä voi kunnolla ryhtyä harrastamaan. Aloittelen kuitenkin sellaisten alkeiden kanssa, joista pentu ei kärsisi : ) Eli esimerkiksi putkea ja esteitä ilman rimaa ja sen sellaista hauskaa. Innolla odottelen kurssin alkua ^^
















2 kommenttia:

  1. Hieno Neira! Unohdit kokonaan mainita miten hienosti se teki seiso -treenit. Se juurtui kiinni mahaan. :P

    VastaaPoista