Treenaava lohikäärme

Smaugista on kasvamassa mahtava treenikoira minulle. Vienassakaan ei ole mitään vikaa, mutta nuori Smaug on eritavalla ihana.

Vienaa on aina ollut hankalampi palkata namilla, joten on aivan mahtavaa miten liekeissä Smaug on ruokapalkallakin. Lelupalkalla molemmat palkkautuvat hyvin myös.

Olen hieman potenut blogiväsymystä ja jonkinlaista treeniväsymystä syksyn ja talven aikana, mutta lumen sulaessa toko/rally-toko ja agilitysydämeni herää jälleen henkiin.

Olen suunnitellut Vienalle tälle keväälle ja kesälle hyppyratoja. Viena tuli puomilta alas 2015 talvena enkä viime kesänä saanut treenattua korkeanpaikankammoa kuntoon. Pohdin pitkään että luovuttaisinko Vienan kanssa agilityn osalta kokonaan, mutta sitten... Viena syttyy aina niin ihanasti agility kentällä, että pakkohan sitä on vain tsempattava itsekin ja yritettävä.

HSKH:n jäsenenä pääsemme kuitenkin treenaamaan Ojankoon niin paljon kuin vain on mahdollista ja oma koutsimme Marianne Meyer on luvannut auttaa yksäreillä meitä myös. Eiköhän tästä vielä eteenpäin!

Smaugin osalla taas... ah. Ihana treenikuume ja kisakuume heräävät vain! Smaug treenaa tällä hetkellä sivulletuloa, seuruun alkua ja kaukojen pohjia tokoon. Silmissäni kuitenkin vilahtaa syksylle kisakalenteria, joten eiköhän tästä pidä ryhtyä hommiin sitten!

Treenikuvia ja postausta luvassa myöhemmin!

Kengurukoseolikin?

Lyhyt videopätkä kahdesta kengurustani

Mikä viikonloppu!

Lauantaina volvo suuntasi nokkansa kohti Kangasalaa, kohti Joy of Learningin kurssia ja mahtavaa viikonloppua! Ihana ystäväni Tiina jäi meille katsomaan Smaugia ja Vienaa lauantaiksi. Kiitos vielä siitä! Sunnuntaina koko poppoo 3 ihmistä ja 5 koiraa lähdimme ajamaan.

Kurssipäivät vietin Jennyn ja kahden muun uuden tuttavuuden kanssa. 

Lauantaina sainkin tehdä jotakin todella mahtavaa! Koulutin kanoja! Aluksi minua jännitti ihan toden teolla. Elävä kana, minun hyppysissäni? Apua! Aivan uusi tuttavuus minulle. Me harjoittelimme ensin kanojen kohtelua jotta saisimme ne häkeistä nostettua treenipöydälle mahdollisimman hyvin. Lopulta jännityskin hieman hälveni ja koulutaminen oli aivan mahtavaa.

Kanat olivat todella nopeita oppimaan, vaikka pääasia olikin, että sitä itse oppisi paremmaksi kouluttajaksi ja paremmaksi naksuttelijaksi. Me opetimme värierottelua yhdelle linnule ja muotoerottelua toiselle linnulle. Lopuksi koulutimme vielä noutokapulan nostamista ja poliisiauton vetämistä. Se oli todella silmiäavaavaa ja todella ihanaa. Sanoinkuvaamattoman mahtava kokemus. Suosittelen kyllä kaikille, jotka ovat kiinnosuneet eläintenkouluttamisesta.

Sunnuntaina oli koirapäivä. Koirille opetimme kosketuskepin koskemista, hihnassa kävelyn alkeita ja uudenlaisia eväitä hihnakäyökseen. Keskustelimme paljon koirien kouluttamisesta yleensä ja itse pääsin samalla treenaamaan omien koirien häkkikäytöstä. 

Lopuksi kävimme vielä vilvottamassa kaikkia koiria järvessä ennen kuin lähdimme ajamaan takaisin kotiinpäin.

Kaikenkaikkiaan mahtava viikonloppu!

Tätä kokemusta jään varmaan vielä omassa päässä työstämään ja palaan varmasti tämän viikonlopun kokemuksiin!

Hierottavana

Viena on pitkin kevättä ja jo kevät talven aikana se oireili jumittuneesti, joten päätin aloittaa sännölliset hieronnat. Frisbeekoppailu ja agility oli hieman vähemmällä, vaikka agility treeneissä kävimmekin kerran viikossa.

Jokatapauksessa olen todella ylpeä Vienasta. Se parani hieronta tuntien aikana todella paljon. Ei ollut missään vaiheessä mitään örinää tai agressiivisuuden merkkejä, mutta alussa hierottavana oleminen oli ehkä hieman epäilyttävää. Nyt viimeisimmällä kerralla Viena makasi hierottavana kuin ihana lahna lattialla enkä voisi olla siitä ylpeämpi. Viena on paras! : )

Jumissa sillä oli pahiten takapuoli/lantio ja sitten lapojen taka-osa. Me rupesimme ensimmäisen hieromakerran jälkeen myös laittamaan lenkkejämme uuteen uskoon ja muutenkin fiksummat alkulämmöt agilityyn, frisbeehen ja ihan vain lenkeillekin.

Meillä oli/on myös todella ihana hieroja. Saimme edetä juuri siihen tahtiin kuin Viena halusi ja Viena sai rentoutua Ritvan käsissä ihan omaa tahtiaan. Söimme nameja ja vain hengailimme. Ensimmäisellä kerralla Viena sai myös katsoa ensin tunnin vierestä, kun Kiira oli hierottavana, jotta Ritva olisi vielä enemmän tuttu. Lopuilla kerroilla olimme ihan vain kahdestaan Vienan ja Ritvan kanssa.

Viena rupesi selvästi venyttelemään enemmän ja kehuin sitä siitä. Nyt Viena venyttelee oikein hyvin.

Se, mitä huomasin hieronnassa tai niiden ohella, että meillä tosiaan oli melko huonot lenkkeilytavat. Suoraan autosta kaahottamaan ei ollut kuulemma kovin hyvä juttu :D Olemme siis pyrkineet siihen, että jonkin matkaa mennään hihnassa tai muuten rauhallisesti ennen kuin aletaan kunnolla riehua.

Aiomme varmasti käydä jatkossakin hierottavana. Minusta se on ihan hyvä lisä aktiivisen koiran elämässä. :)

Hieronajamme toimi Ritva Oljakka, ja paikka oli Koirakoulu Tassutreeni :)

Tiistain touhuilua

Tiistain merkeissä on siis jälleen ollut omatoimitreenien vuoro. Meillä on jo pitkään ollut päämääräisesti keppien treenaus ihan ykkösjuttu. Nyt kun kepit alkavat olla kohtalaisen kohdillaan, niin alamme treenaamaan myös muita kotiläksyjä keskiviikon ohjatuista treeneistä.

Joten vuorossa oli erilaisten kahdeksikkojen treenaus. Vienan on jo aikakin oppia kiertämään hyppyjen takaa ja erilaisia muita hyppykulmia. Joten seuraavanlaisia neljää esimerkiksi tuli eilen treenattua. Alla on esimerkkejä, että minkälaisia muunlaisia kuvioita olemme treenanneet. Olemme siis tehneet ihan vain perusjuttuja tiistaina.

Välillä on ihan hyvä palautella koiran ja myös omaan mieleen perusasioita, lisäksi Vienan pohjataidot eivät ehkä ihan parasta mahdollista luokkaa ole, joten tämä sopii meille aivan mainiosti. Minulla on vielä ajatuksissa alkaa vahvistella serpentiinejä Vienan mieleen. Ne ovat jotenkin meille aina kauhean vaikeita. Mutta kyllä tästä vielä ihan hyvä tulee. Vienalla riittää intoa kentällä ja meillä on aina oikein hauskaa. : D

Loppukevennykseksi... Ostin Vienalle kolme tällaista suloista vinkulelua! Eivätkö olekin söpöjä! Saa nähdä mitä Viena niistä oikein tykkää ja miten paljon joudun sille "opettamaan" leluilla leikkimistä. Viena on yleensä tottunut lähinnä vetoleikkeihin tai tennispallon jahtaukseen.

Treenikuulumisia

Vienalla alkoi juoksut tuossa 19. tammikuuta ja se tarkoittaa taukoa ohjatuista treeneistä. Sporttikoirahallilla olemme tosin voineet jatkaa normaalisti omatoimitreenejä, koska siellä saa treenata pöksyt jalassa.

Sporttiksella olemmekin hinkanneet niitä keppejä ihan olan takaa. Jonkinlaista läpimurtoa olemme ehkä pikkuhiljaa löytämässä. Vienalla on viimeiset kaksi kertaa ollut kahdet kepit aivan lähellä toisiaan ja hieman vaihdellen Viena on tuntunut hoksaavan mistä on kyse. Viena tosin ei ole kovin toistonkestävä, joten lopputreenejä kohden into ja ajatukset tuntuvat karkaavan.

Olen kuitenkin todella tyytyväinen. Uskallan asettaa tavoitteeksi päästä edes hyppyradalle kesällä kisaamaan Vienan kanssa (mikäli rahatilanne sallii ja saan Vienalle terveystarkastuksen ennen sitä). Hyvillä mielin kuitenkin etenemme kohti kevättä. : )

Lenkillä ollaan käyty paljon kavereiden kanssa juoksujen vuoksi ja tässä nyt hieman kuvia niistä lenkeistä.