Vienan sairasloma

Viimeiset kaksi viikkoa suunnilleen ollaan kavereiden kanssa naureskeltu, että onpa Vienalle muodostumassa hassu takapää. Eipä ollut hauskaa enää siinä vaiheessa, kun Jenny sai hampaista kosketellessaan hieman lujempaa Vienan takapäätä. Aloimme miettiä kaikenlaista. Silloin tuntui, että Viena väisti lihaksia ronkkiessa. Emme kuitenkaan ole asiantuntioita, joten päätin, että on varmaan eläinlääkärin paikka.

Perjantaina oli sitten kyseinen lääkärinvastaanotto ja muutama tuntihan siinä vierähti. Viena osoitti heti aluksi, että ei aio kunnolla antaa vieraan ihmisen kopeloida kipeitä jäseniään. Vienalle laitettiin kuonokoppa, jotta vältytään puremisilta. Pitkään eläinlääkäri Vienaa kopeloi, mutta mitään täysin selkeää ei löytynyt. Viena kun myös tuppaa olemaan hieman Drama Queen, joten se huusi sitten kaikesta.

Lopulta eläinlääkäri konsultoi ortopediä, kun näytti siltä, että Vienan lannerangassa olisi jotakin häikkää. Silloin minä säikähdin. Päätin, että on hyvä kuvata koira, vaikka ortopedi oli sitä mieltä, että on HYVIN epätodennäköistä, että näin nuorella koiralla on siellä ongelmia. Verikokeitakin otettiin varmuudenvuoksi, jotta voi poissulkea tulehdukset.

Mitään vikaa ei Vienasta kuitenkaan löytynyt. Lääkäri määräsi meille viikon sairaslomaa ja saman verran kipulääkkeitä. Meillä tulee siis hyvin jäljentäyteinen ja naksutinkouluttamisen täyteinen viikko. Jos nyt ensialkuun opettaisi kaikki peruskäskyt Vienalle. Osaahan se pohjat, mutta minä olen ollut hieman turhan laiska viemään peruskäskyjä loppuun asti.

Luustokuvista osasi eläinlääkäri antaa arviota, että A/AB tai jotakin sieltä voisi tulla.