sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Hyvinkään mätsärireissu

Aamulla olin eilisen jälkeen ihan loppu ja taisi muutama kiukkuinen sana päästä suusta. Aamukahvin saatuani olin edes hieman pirteämmällä tuulella ja lopulta niskaperseotteella sain itseni ulos talosta ja kohti autoa. Uusin mottoni olkoon siis: "Nukkua kerkeää vaikka haudassa"- jotta jaksan vaikka vähän väsyttää. Neira päätti siis viimeyönä mylviä n. kolme tuntia, joten eihän siinä oikein saanut nukuttua.

Jokatapauksessa... mätsärit. Tänään taisi mätsäreitä olla Nurmijärvellä, Helsingissä ja tosiaan Hyvinkäällä missä itse olimme. Hyvinkäällä oli ulkona mätsärit ja hyvät palkinnot oli odotettavissa monien sponsoreiden perusteella. Lähdimme siis ajelemaan hieman myöhässä niin kuin aina kohti mätsäreitä.

Kokoonpanomme tänään oli minä ja Jenny + Kiira, Samba, Neira ja Viena. Miellä oli kevythäkki mukana, jotta Jennyn ei olisi aivan liian hankalaa hanskata kolmea koiraa minun ollessa yhden kanssa kehässä. Ajoitus meni tänään aika hyvin. Samba aloitti sekarotuisissa. Kiira ja Neira olivat isoissa aikuisisa melkein peräkkäin ja Viena oli viimeisenä.

Tänään ei edes nauhakehät menneet päällekkäin paitsi tietysti Neiralla ja Kiiralla, jotka molemmat saivat siniset. Oli hyvin järjestetyt mätsärit. Kaikki sujui hyvin. Ilmottautuminen meni helposti ja kivuttomasti. Koiriakaan ei ollut ihan järjettömästi, kun mätsäreitä oli muuallakin.Tunnelma oli aika mukava. Oli hyvä sää ja oli viimeinkin ulkomätsärit taas. Tuomarit olivat mätsäreissä kohtalaisia.

Samba aloitti siis kehäkettuilun. Samballa ei ollut tänään hyvä päivä. Sitä jännitti taas hieman. Tuomari oli suuri mörkö ja Samba olisi ennemmin vain ollut sylissäni. Kommentiksi saimmekin, että lisää ihmistreeniä täytyisi tehdä. Samban toinen ongelma on ollut näytteyseisominen. Tänään sekin tuntui sujuvan ihan kohtalaisesti. Ravata Samba osaa hienosti, mutta tänään se tosin veti katsomoon ja pois kehästä. Sille ei edes nakit kelvanneet, joten joko se säikähti jotakin juuri kehään tultua tai sitten se ei vain tahtonut, että vieras ihminen koskettaa sitä. Samba sai sinisen nauhan.

Nauhakehässä Sambaa vastassa oli vain yksi toinen koira. Tämä toinen seropi oli todella kauniin näköinen, sen omistaja ei vain oikein osannut juoksuttaa sitä oikein minkä takia se oletettavasti sai sinisen. Meitä oli siis kaksi sekarotuisten sinisessä kehässä, joten tuloksemme oli upeasti SIN2! Juhlin sitä ihan vain koska se on Samban ja minun ensimmäinen sijoittuminen. Hurraa! Hyvä Samba! :D

Kiira puolestaan näyttää jo todella hyvältä. Kiira seisoo hyvin, jos minä en hirveästi vaihda kättä. Tänään muistin jopa laittaa namit oikeaan taskuun, jotta saan palkattua Kiiraa oikeasta suunnasta. Kiira seisoo siis jo todella hyvin. Tänään Kiira myös ravasi upeasti. Kun tuli hampaiden tarkistusten aika, niin pyysin, että tuomari vain koskettaisi kuonoa, jotta voisin palkata Kiiraa siitä. Ei olisi pitänyt tehdä tätä, koska tuomari sitten vain hipaisi Kiiran kuonoa varmasti olettaen, että se puree tai jotakin. Täytynee tehdä tämänkaltaisia kuononkosketus treenejä toisaalla kuin mätsäreissä, koska tänään Kiira ei muuten väistänyt tuomarin koskettelua ollenkaan. Saimme siis sinisen nauha.

Kiiran tulos: SIN ei sij. En pystynyt viedä sitä nauhkehään.

Neira oli seuraavaksi vuorossa. Neira on ottanut huimia harppauksia eteenpäin tässä näyttelykäyttäytymisessä. Neira ei enää pure reittäni, vaan se ravaa kauniisti vierelläni. Neiralle on myös naksuteltu seisovasta asennosta, joten tänään se osasi hakeutua seisomaan todella hyvin. Olin Neirasta muutenkin todella ylpeä. Tuomarin kanssa Neira on ollut hieman niin ja näin. Välillä se on voimakkaasti väistänyt ja välillä se on hypännyt tuomarin syliin. Tänään Neira oli aivan mahtava. Se hieman hykerteli tuomarin edesä, mutta palkkasin sen neljä jalkaa maassa pysymisestä. Tunne oli mahtava. 

Neiraa vastassa oli oikein upeassa karvassa oleva malamuutti, joka oli saman ikäinen. Kun kysyin tuomarilta kuinka voisimme parantaa, niin se sanoi, että hieman Neira voisi kasvaa pituutta, jotta sen lantio olisi oikean mallinen. Neira oli hieman turhan laatikkomainen ja karvaton tuomarin makuun. Jostain syystä tuomari kuitenkin piti meistä. Minä uskaltauduin viemään Neiran siniseen nauhakehään ja sieltähän napsahti sitten SIN2! Hyvä Neira! Olin siitä todella ylpeä. 

Viena pääsi kehään vasta isojen aikuisten nauhakehien jälkeen. Viena oli tänään hieman epävarma tuomarin kanssa. Tuomari sai katsoa hampaat, mutta ei koskettaa Vienan takapäätä. Tätä täytyy siis treenata! Viena seisoi kohtalaisesti. Se yritti tarjota lähinnä katsekontaktia seisten, joten se on tällä hetkellä hieman väärinpäin, jos miettii miten belgi tulee esittää kehässä. Viena juoksi ihan kohtalaisesti. Se väisti mutalammikoita, mutta muuten olin ihan tyytyväinen. Hieman jäi harmittamaan se tuomareiden kohtaaminen. Viena on ollut niin reipas ihmisten kanssa.

Päivän saldo on kuitenkin upea. Samba ja Neira SIN2! Hienoa tytöt! Nyt eikun kotiin nukkumaan ja tarkistelemaan mitä kaikkea hienoa palkintokasseista löytyy! Kiira myös suoriutui upeasti. Olisipa käsiä ollut enemmän. Uskon, että Neira ja Kiira olisivat mahdollisesti molemmat sijoittuneet. Vienastakin olen ylpeä. Se kuitenkin jaksoi taas tallustella koko porukan perässä ja odottaa omaa vuoroaan. :)










2 kommenttia: