Juoksuinen narttu

Tosiaan. Kaikki suunnitelmat tämän kuun mätsäreistä ja rallytokomölleihin osallistumisesta ovat nyt juoksujen johdosta peruuntuneet. Olen kuitenkin päättänyt treenata Neiran kanssa rallytokoa, jotta pääsemme huhtikuussa mölleilemään. Saa nähdä kuinka minun käy. En olekaan ennen treenannut rallytokoa. Olen kerran käynyt katsomassa nakkimöllikisoja enkä sen enempää. Olen kuitenkin aika positiivisella mielellä liikenteessä.

Me olimme eilen Neiran kanssa treenaamassa. Se meni yllättävän hyvin. Me teimme Neiran kanssa rallytokoon liittyen sellaisen käännös radan. Harjoittelimme erillaisia käännöksiä mitä rallytokoon liittyy. Neira teki ne kanssani yllättävän innokkaasti. Terävät oli käännökset ja tiivis oli seuruu. Minusta tämä oli todella kannustavaa.

Radassa oli myös kohta, jossa piti hidastaa. Sen kanssa meillä oli hieman vaikeuksia. Olin aluksi päättänyt, että palkkaan joka liikkeen välissä. Hidastamisen kohdalla se ei onnistunut niin hyvin. Ensimmäisellä kerralla se meni makaamaan ja istumaan tällä lyhyellä pätkällä, luullen, että se on joku tokon jäävä liike. Toisella ja kolmannella kerralla palkkasin hieman tiheämmin ja Neira jaksoikin sitten seurata paremmin. Olin siitä todella tyytyväinen. Hitaasti vähemmän palkkaa vain tulevaisuudessa.

Tänään puolestaan kävimme Firalla juoksemassa. Neira oli aika korvaton, mutta osasyynä taisi olla minun aika huonot ajoitukset luoksariin ja muutenkin. Missä maailmassa minä olisin kivempi kuin Kiira kepin kanssa? Minä joutaisin taas muistuttaa itselleni, että ei Neira ole mikään robootti, vaan koira. 

Neira on yllättävän sinut juoksupöksyjensä kanssa. Ne ovat kai Neiran mielestä yhtä hienot, kun minustakin.  Neira tosiaan yllättäen vuotaa aika reippaasti. Sillä on sitäpaitsi niin lyhyt karva, että se ei tartu mihinkään, vaan tippuu tosiaan suoraan lattialle. Tänään Neira suostui poseeraamaan kamerallekin, jotta voisi näyttää teille hienot juoksupöksyt!